kamalaa aikaa. just ku luulin että kesä alkaa nii kaikki sato takasin.. olo on ollu kamala. itkettää ja tunteet sekasin. ei oo pitkään aikaan ollu näin kurja fiilis. 

seurustelin yhen tytön kanssa kaukosuhteessa noin kaks vuotta. tapasin sen vuonna 2009 netissä ja esitin sille poikaa. sit mä tajusin et mä tykkään siitä oikeesti (ja tollon tajusin olevani bi) ja kerroin sille kovan totuuden. se jotenki kuitenki anto mulle anteeks ja siitä lähti mun elämän paras aika. mun masennus hävis ja tunsin itteni tosi tärkeeks. vuosi sen jälkeen asiat alko kuitenkin sit meneen sekasin. siitä suhteesta oli tullu jo niin arkipäivää, etten mä osannu enää kunnolla arvostaa sitä. mä petin sitä tyttöö kolme kertaa 2010 kesänä. mä kadun niitä jokaista kertaa enemmän ku mitään muuta mun elämässä.. siitä lähti meidän suhteen alamäki. pysyttiin vielä yhessä mut erottiin tosi monta kertaa.. se oli tuskaa. mä rakastin sitä ihmistä koko sielustani mut mä en vaan osannu enää arvostaa sitä.. mulla oli sillon kaikki hyvin, vaikka teinkin kaikesta ongelman. sinä syksynä alko ihan täys helvetti. sekin alko tykkään toisista ja mä jäin varjoon. se jätti mut monta kertaa toisen takia, mutta tuli aina mun luokse myöhemmin. vuoden 2011 alussa me koitettiin tehä parannusta mut sekin sit kaatuili.. sitä jatku kuitenkin kesän alkuun asti. me suunniteltiin yhteistä kesää, ja sanottiin kaiken olevan sillon paremmin, kun voitais enemmän nähä. me kuitenkin erottiin ennen sitä ja sillon mä tosiaan luulin että mä en enää tuu oleen sen kanssa missään tekemisissä. mulla oli ripari sinä kesänä ja tapasin siellä väliaikasen poikaystävän. sinä aikana mä olin aika onnellinen. tunsin päässeeni siitä tytöstä yli. se kuitenkin alotti taas tunteidensa kertoilemisen mulle.. eihän siinä mitään sillon ollu, kun mulla oli se poika. mut eron jälkeen.. kaikki se alko alusta. me oltiin puoli vuotta oltu erossa. nojoo, siinä vaiheessa mä taas sanoin että kyllä kaikki nyt menee hyvin ja kaikki onnistuu.. kaverit oli jo kyllästyneitä mun touhuun. mä sanoin joka kerta itelleni 'kyllä tää nyt onnistuu', vaikka todellisuudessa en tainnu itekkään siihen uskoo.. noh, kuitenkin. ero sit lopulta kuitenkin tuli. Nyt mä oon alkanu kaipaamaan sitä tyttöä, joka on jo onnellisena uudessa suhteessa. 

Tuntuu usein, että mulla on tosi huono tuuri noiden asioiden kanssa. Halusin aina lopettaa sen touhun ja etsiä jonkun muun ja paremman. Mut oikeestaan, en voi muuta sanoo kun että parempaa on vaikee löytää.. Se tyttö on itse täydellisyys, myös huonoine puolineen.

Olihan mulla ennen totakin juttua monta suhdetta. Niistä taas ei tullu hevon vittua vaikka kyllähän sitä sillon toista luuli. Ääh. Sattuu. Pelastakaa. http://www.youtube.com/watch?v=KqeAxP1mnRA&list=FLvFmaX9yvVYRII7qI-P_XHQ&index=29&feature=plpp_video