Aika alottaa kirjoittaan. 

Mun mieli on ollu tänään aika maassa. Koulun paine on suurimmillaan: kolmen viikon sisällä seitsemän koetta. Koulu ei oo ollu mulle helpointa, mutta onneks mä saan apua oppimiseen masennuksen takia. 

Koulun lisäks tuli mietittyä vanhoja hyviä kavereita. Vuos sitten tapasin netissä tyypin, josta tuli mun paras ystävä. Me asuttiin viereisissä kaupungeissa ja alettiin nähdä joka päivä. Niin hurahti noin kolme kuukautta, kunnes sen piti muuttaa kauas toiseen kaupunkiin. Se on käynyt täällä vaan kerran muuttonsa jälkeen. Se on myös muuttunu.. Kuin eri henkilö. Tottakai ihmiset muuttuu, varsinkin tässä iässä..

Kaipa se tästä. Viikonloppukin vasta lähtökuopissa. :)

 

Ei yllättäen, äkkiä kuitenkin
lähdit luotani rakkahin.
Jäi ikävä ja kaipuu sanaton.
Suo anteeksi kyyneleet nää,
ne rakkautta on ja suurta ikävää.

 

Oliverwho